Syömishäiriö, mielenterveys ja kehopositiivisuus

09.10.2018

Mä olen ollut jo vuosia reilusti ylipainoinen. Voin luetella pitkän listan syitä - tai tekosyitä, kuten monen asenne tuntuu olevan. Osa niistä on arkisia, kuten liika koneella istuminen ja liian vähäinen liikunta yhdistettynä siihen, että herkuttelen suunnilleen saman verran kuin aktiivisesti treenaava puoliso. 

Osa kenties geneettisiäkin, vaikka perimällä puolustelu on ylipainoista itseäänkin painavampi synti. Suurin osa on kuitenkin monimutkaisempia ja osa suurempaa vyyhtiä, jotka piilevät mielenterveysongelmien katveessa. Syömishäiriöt ovat pyörineet diagnooseissa suunnilleen puolet mun elämästä.  

Nykyisestä ulkonäöstä ei ehkä arvaisi, mutta ensimmäinen diagnoosi asian tiimoilta oli anoreksia. Tuntuu, että sen kuullessaan moni on hämmentynyt, kenties järkyttynyt ja vastenmielistä kyllä, hyväksyvämpi lihavuuden suhteen. Ihan kuin anoreksia olisi todiste siitä, että mulla ON ongelma, etten ole pelkkä laiska läski. Ehkä ajatus siitä, että anoreksia vaatii itsekuria jotenkin lieventää sitä ajatusta, että lihava on vain saamaton. 

Minä kuitenkin "parannuin" lyhytaikaisesta anoreksiasta, eli söin ja paino nousi. Todellisuudessa olin yhä holtiton ja oksensin ison osan siitä, minkä sain kurkusta alas. On ollut kausia, joina en varmaankaan olisi täyttänyt minkään syömishäiriön diagnostisia kriteerejä, mutta tuskin olen tervekään niiltä tiimoilta ollut. Bulimia-, EDNOS*- ja BED**-diagnoosit pyörivät papereissa ja päässä.

Syömishäiriötä enemmän elämään ovat kuitenkin vaikuttaneet muut mielenterveysongelmat, toki toisiinsa sekoittuen ja vaikuttaen. Kaksisuuntainen mielialahäiriö ja sen lieveilmiöt, paniikkihäiriö ja julkisten paikkojen pelko sekä muutama mukava persoonallisuushäiriö hallitsevat ongelmallista elämää enemmän.  

Jälleen yksi kirosana ylipainoa arvosteleville tuntuu olevan lääkitys. Mä itsekin hylkäsin sen selityksen aikaa sitten, vaikka monessa tuoteselosteessa lukee sivuvaikutuksena painonnousu. Vaikka mä lihoin 20 kg sen jälkeen, kun yhden lääkkeen aloitin, ja pienemmän kilomäärän, kun jouduin kokeilemaan samaa lääkettä uudestaan. Vasta suunnilleen vuosi sitten tajusin, ettei se täyttä shaibaa ole vedota lääkkeisiin, kun lopetin yhden valitettavan monista lääkkeistäni ja parissa viikossa putosi kymmenen kiloa. Kyllä, varmasti eniten vesipainoa, mutta painoa silti. Vaatekoko putosi kaksi numeroa. Lääkettä on ehdotettu välillä takaisin, ja on helvetin hankalaa yrittää laskea plussia ja miinuksia. Lopulta päädyin siihen, että mulla oli fyysisesti niin paha olo sen lääkkeen takia, ettei se sovi mulle, vaikka mielialoja tasasikin. Ikävä tosiasia on, että vaaka painui tähän suuntaan myös siksi, että mä en myöskään enää halunnut näyttää siltä turpealta olennolta, jota ne pillerit ruokki.

Anoreksian taituttua näytin ulkoisesti terveeltä, mutta todellisuudessa olin yhä sairas sekä keholtani että mieleltäni. Nyt 10 vuotta myöhemmin en enää tappele kehoni kanssa. Tuntuu väärältä sanoa, että lihavana olen onnellisempi kuin tuona laihana tyttönä, mutta taidan olla kauempana kaikkein pahimmistä ajatuksista ja välillä jopa kehovihasta.

Joudun elämään kahden tabun kanssa, ylipainon ja mielenterveysongelmien, joiden äpäriä syömishäiriöt on. Kehopositiivisuus taas on jotain, mikä auttaa kaikkiin noista ongelmista. Se nostaa mielialaa, kasvattaa itsetuntoa ja rohkaisee avoimuuteen. Se rohkaisee nauttimaan elämästä, rakastamaan itseään ja pitämään itsestään huolta. Se, että mulla on syitä ja "syitä" olla lihava ja pyrin olemaan niistä avoin, ei tarkoita, että mua pitäisi kohdella eri tavalla kuin muita lihavia (tai muitakaan ihmisiä). Kellään ei pitäisi olla velvollisuutta perustella olemassaoloaan ja olomuotoaan. Negatiivisuus ruokkii negatiivisuutta, ja vaikken leimaa ylipainoa automaattisesti pahaksi asiaksi, nää on ongelmia, joiden en soisi lihovan.

* EDNOS, Eating disorder not otherwise specified = tarkemmin määrittelemätön syömishäiriö

** BDS, Binge Eating Disorder = ahmimishäiriö) 


Niina on helsinkiläinen hullu kissanainen, joka harrastaa huonoa fanfictionia, keskinkertaisia Netflix-sarjoja ja erinomaisia keskusteluja. Niina on Body Posi Suomi ry:n varapuheenjohtaja.

Lue lisää!

Juhlapyhien aikana ruoka on usein keskiössä ja meille, joilla on ongelmallinen suhde ruokaan ja syömiseen, erityisesti yhteiset ruokailutilanteet tuottavat tavallista enemmän päänvaivaa.

MTV3 lanseerasi taannoin suuren mediahuomion saattelemana uuden tuotantokauden sarjasta Olet mitä syöt!